TOINEN LUKU - Vainuharhan jäsenet esittelevät taitojaan

Luca Lemminkäinen asettui istumaan juoksuradan sisärenkaan keskelle ja pyysi muut Vainuharhaiset istuutumaan ympärilleen.

Kohta kaikki olivat paikkansa löytäneet ja Rilla Ripeäkinttu vielä varmuudeksi hivuttautui hieman lähemmäksi puheenjohtajaa sanoen että hänen korvissaan hieman suhisee eikä näin ollen kuulisi muuten niin hyvin mitä tällä oli sanottavana. Luca Lemminkäinen hymyili hämillisen näköisenä pitkäsäärelle mutta Muska Muskelin suunnasta kuului halveksiva tuhahdus. Juuri kun Luca Lemminkäinen aikoi julistaa kokouksen avatuksi nosti Dore Donkkaaja hieman hämillänsä käpälänsä pystyyn ja pyysi saada vaihtaa paikkaa kun oli jotain terävää juuri siinä hänen takamuksensa alla. Luca Lemminkäisen nyökättyä Dore Donkkaja äkkiä vaihtoi paikkaa niin että pääsi Ljuba Justiinan viereen. Nyt Muska Muskeli alkoi jo pikkuisen ärsyyntymään ja ilmoitti, että jos muutkin vielä halusivat vaihtaa paikkaa niin sitten tekisivät sen vikkelästi jotta päästäisiin vihdoinkin kokous aloittamaan. Ortsi Oivaltaja taputteli Muska Muskelia rauhoittavasti olalle ja Nuusku Nummentyttö lähetti hänelle ison hymyn. Fenkku Klenkku myhäili tyytyväisenä selällään kun Jaska Juujuu aina välillä muisti rapsutella hänen pörröistä massuansa. Risse Lipsis ja Zotto Zompaaja kiemurtelivat hieman paikoillaan toisiaan pälyillen. Zotto Zompaajaa olisi huvittanut pieni leikkipaini Risse Lipsiksen kanssa mutta hän jähmettyi aloilleen kun kuuli Muska Muskelin kiukkuisen sävyn, sillä hän tiesi että tätä tyttö nelleroa ei passannut liikoja ärsyttää. Frodo Friskis istui Fenkku Klenkun vieressä hiljaa ja verrytteli jalkojansa joiden ansiosta hän oli niin hyvä harhautusliikkeiden tekijä.

Rauha laskeutuikin lopulta ryhmän keskelle ja kokous julistettiin alkaneeksi.

Luca Lemminkäinen alkoi kertoa kuulijoilleen miten heidän tulisi toimia jotta metsät, niityt, purot ja kummut tulisivat kartoitettua tarkasti mahdollisten tunkeilijoiden varalta. Heidän tulisi aloittaa pikimmiten rankka harjoitteluohjelma jonka avulla heistä tulisi lyömätön etsintäryhmä kiertämään joka maan kolkan tarkasti ja haistamaan tunkeilijat ulos piiloistaan. Hän muistutti ympärillään olevia ettei kukaan ollut koskaan nähnyt millaisilta nämä tunkeilijat näyttivät vaan että Aki Armas oli pelkästään huomannut epämääräistä liikehdintää maan rajoilla. Puheenjohtajana hän sitten pyysi kutakin jäsentä kertomaan muille miten aikoi käyttää omia vahvuuksiansa hyväksi tulevissa koitoksissa. Ensimmäisen puheenvuoron hän antoi Muska Muskelille joka oli Luca Lemminkäisen kanssa ainoa toinen alkuasukas. Hän tiesi niinikään että oli parasta tehdä niin tai muuten ei hyvä seuraisi.

Muska Muskeli nousi seisomaan ja katsoi muita itseään isompiakin nelleroita tiukalla katseellaan tovin ennenkuin aloitti puheenvuoronsa. Sen jälkeen hän alkoi selostaa oman tehtävänsä pääpiirteet seuraavasti: "Minä en ole kooltani iso mutta älkää antako sen hämätä. Voitte olla varmoja että aion pitää kuria ja järjestystä ryhmässä silloin kun harjoitellaan. Mitään lipsumisia en tule suvaitsemaan. Itsekkin aion toki osallistua etsintöihin sillä toimiihan minunkin nenäni vallan mainiosti. Mikäli löydämme ulkopuolisia eläväisiä aion valvoa kolleegani Ortsi Oivaltajan kanssa tarkasti että tällaisten olentojen tainnutustaktiikassa toimitaan oikein, sillä olemmehan jalomielistä kansaa ja tarkoituksena lienee vain häätää nämä olennot maamme salaisten rajojen tuolle puolen. Siksi ne onkin ensin saatava tainnutettua että voimme kuljettaa heidät pois heidän näkemättä sitä reittiä mitä joudumme käyttämään. Tämä tarkoittanee rakas puheenjohtaja sitä että salaiset reitit on avattava uudestaan ja jo siinä on omat riskinsä."

Muut nellerot istuivat aivan hiljaa kuunnellen Muska Muskelin selostusta mutta kun tuli puhe salaisten reittien uudelleenavaamisesta kuului ryhmästä kauhistuneita huokauksia ja he käänsivät huolestuneet katseensa Luca Lemminkäiseen. Luca Lemminkäinen katsoi heitä takaisin surullinen ilme silmissään ja nyökkäsi hiljaa mutta nosti käpälänsä pystyyn hiljentymisen merkiksi. Sen jälkeen hän kääntyi Zotto Zompaajan puoleen ja pyysi tätä kertomaan ryhmälle omista taidoistaan.

Zotto Zompaaja nousi pystyyn ja alkoi kierrellä ja kaarrella muitten nelleroitten ympärillä samalla kovasti ilmaa haistellen. Hän sanoi: "Minä olen ensimmäinen tänne päässyt uudisasukas ja tunnen jo maaston yhtä hyvin kuin oman häntäni. Olen ollut useasti Luca Lemminkäisen kanssa etsinnöissä mukana kun jokin pikkunellero on ollut kadoksissa ja tiedän jo hyvin miten näissä tilanteissa tulee toimia. Näin minä etsin kadonneita (edelleen kierrellen muitten ympärillä ja ilmaa haistellen) ja näin minä aion löytää myös maahamme tunkeutuneet ulkoelävät."

Nuusku Nummentyttö alkoi tirskua koska hänestä Zotto Zompaaja näytti aika huvittavalta siinä kaarrellessaan nenä päin taivasta. Muska Muskeli mulkaisi heti Nuusku Nummentyttöä niin vihaisesti että tämä hiljentyi saman tein mutta pelästyksissään hänelle tuli hikka. Siltikin hän nikotellen hymyili suopeasti Muska Muskelille.

Seuraavaksi Luca Lemminkäinen antoi puheenvuoron Ortsi Oivaltajalle joka nousi arvokkaasti seisomaan ja aloitti puheensa: "Minä olen meistä vanhin ja viisain ja koska en ole enää mikään hötkyilijä... (samalla hän loi pikaisen vilkaisun Rilla Ripeäkinttuun joka jo kärsimättömänä vääntelehti puolelta toiselle Luca Lemminkäisen vierellä) ...aion yrittää säilyttää hyvän järjestyksen ryhmässämme yhdessä Muska Muskelin kanssa ja toimia neuvonantajana kiperissä kysymyksissä teille muille. Minä olen hyvä järjestelemään aikatauluja ja ryhmän välisten suhteiden toimivuutta, joten minun puoleeni voitte aina kääntyä." Sanottuaan viimeiset sanansa Ortsi Oivaltaja istuutui taas paikoilleen ja asetti itsensä mukavaan asentoon ennenkuin nyökkäsi puheenjohtajaan päin vilkaisten samalla taas Rilla Ripeäkinttua ja sen jälkeen edelleen nikottelevaa Nuusku Nummentyttöä.

Luca Lemminkäinen ymmärsi vinkin joten hän kääntyi nyt Rilla Ripeäkintun puoleen ja samalla nyökkäsi Nuusku Nummentytölle sanoen: " No niin tytöt. Jospa te nyt vuorostanne näyttäisitte miten teidän taidoistanne on hyötyä."

Samalla Rilla Ripeäkinttu ponkaisi pystyyn helpottuneena ja lähti juoksemaan hurjaa vauhtia ympäri juoksurataa. Kun hän oli juossut radan ympäri kertaalleen liittyi Nuusku Nummentyttökin iloitteluun iso hymy naamallaan ja samalla hikkakin katosi pois. Rilla alkoi puhumaan jatkaen juoksuaan aina vaan hurjempaa tahtia: "Minä olen meistä kaikista nopein juoksija ja minulla on hirveästi ponnistusvoimaa jaloissani." Samalla Rilla Ripeäkinttu kääntyi ympäri ja kamppasi perässään tulevan Nuusku Nummentytön, joka kaatui nauraen kumoon. "Minä siis saan kiinni ihan kenet vaan ja pystyn heidät hyppäämään kumoon ennenkuin he ehtivät silmiään räpyttää."

Nuusku Nummentyttöä nauratti niin ettei meinannut päästä takaisin seisomaan mutta lopulta hän ehti ylös juuri ennenkuin Rilla Ripeäkinttu oli taas kiertänyt juoksuradan ympäri ja välttyi siltä että tulisi ylijuoksetuksi. Sitten hän sanoi tirskahdusten säestyksellä: "Minä taas olen aina niin iloinen että kukaan ei voi pitkään olla huonolla tuulella minun seurassani vaikka kuinka väsyttäisi. Aion tehdä parhaani jotta kaikki muutkin ryhmässä olijat pysyisivät hyväntuulisina kanssani. Olen myös kova tyttö etsimään ja jaksan tehdä sitä hommaa vaikka kuinka kauan väsymättä."

Muitakin ryhmäläisiä alkoi naurattaa tyttöjen edesottamukset ja jopa Muska Muskelikin hymyili heille omaan viileään tapaansa.

Luca Lemminkäinen nyökkäsi Frodo Friskikseen päin merkiksi että nyt olisi hänen vuoronsa esitellä taitojaan. Frodo Friskis olikin seuraavassa pätkylissä mukana juoksuradalla tekemässä salamannopeita piiritysliikkeitä tyttöjen ympärillä ja aina kun he yrittivät ohittaa Frodo Friskiksen niin tämä oli jo tukkinut kulkusuunnan toiselta puolelta. Tätä jatkui tovin ennenkuin Frodo Friskis kääntyi toisten puoleen ja alkoi puhumaan: "Minun kevyen rakenteeni vuoksi ei ole sellaista paikkaa maastossa josta minä en pystyisi kulkemaan. Minä ikään kuin pystyn liitämään vaikeimpienkin paikkojen yli. Sen lisäksi kenelläkään meistä muista ei ole niin hyvää piiritys- ja harhautustaktiikkaa kuin minulla, joten kykenen pitämään minkä tahansa eläväisen aloillaan määrätyllä alueella. Jopa Rilla Ripeäkintunkin kuten äsken saitte nähdä." Tämän jälkeen hän kumarsi ja meni takaisin paikalleen jalkojaan verryttelemään.

Luca Lemminkäinen sanoi, että tässä yhteydessä pidettäisiin tauko kun jo puolet ryhmäläisistä olivat taitojaan esitelleet ja kaivoi esille päällään olevan liivin taskuista kaikille pienen ydinluun taukopalaksi ja kutsui juoksuradalla olevat tytötkin syömään.

Jo kohta kuului ryhmäläisten välillä rauhallista mussutusta kun he kaikki tyytyväisinä keskittyivät järsimään omia luitaan.

Hetkisen syötyään Luca Lemminkäinen pyysi pikkuista Jaska Juujuu Jalkapätkää kiljumaan vielä rannalla väijyvälle Aki Armas Ainokaiselle kutsun liittyä muiden seuraan. Välimatka rannalle oli niin pitkä että siihen ei riittäisi Ljuba Justiinan komea äänikään vaan vaadittiin vieläkin kuuluvampi ja kovin kimeä ääni, jonka Jaska Juujuu omisti.

Kutsun kuultuaan Aki Armas lähti vilkkaasti kiemurtelemaan kapeata polkua muiden luokse ja saapuikin sinne alle yhden ajanpätkän. Tultuaan perille hänkin sai ydinluun purtavakseen ja mussuttelikin sitä nautinnollisesti ja pitkään vaikka muut olivat jo melkein omansa syöneet.

Luca Lemminkäinen päätti antaa Aki Armaalle ruokarauhan koska tämä oli joutunut yksin jäämään vahtia pitämään ja lähti itsekkin pikkuisen jaloittelemaan vinkaten Rilla Ripeäkintun seuraansa. Samalla muutkin nellerot alkoivat liikuskella ympäriinsä ja vastakkaiseen suuntaan näyttivät Ljuba Justiina ja Dore Donkkaaja tassuttelevan.

Nuusku Nummentyttö ja Zotto Zompaaja peuhasivat keskenään ja Frodo Friskis teki pieniä piiritysliikkeitä peuhaajien ympärillä.

Mukaan iloitteluun yhtyi myös Risse Lipsis veljensä Ortsi Oivaltajan suojelevan katseen alla.

Muska Muskeli seisoi hievahtamatta juhlamontun reunalla ja valvoi ettei kukaan häviäsisi minnekkään kauaksi samaan aikaan kun Fenkku Klenkku peuhasi pikkuisen Jaska Juujuun kanssa maassa kierien.

Kului tovi jos toinenkin kun lopulta Luca Lemminkäinen ja Rilla Ripeäkinttu palailivat takaisin Ydinluukammiokummun takaata hieman sen jälkeen kun Ljuba Justiina ja Dore Donkkaaja olivat jo ehtineet asettua omille paikoilleen juoksuradan sisärenkaassa ja muutkin nellerot lopettelivat touhuilunsa yksi toisensa jälkeen mennen paikoilleen istumaan tai makaamaan kukin omalla tyylillään.

Aki Armas oli juuri saanut viimeisen palan ydinluusta nielaistua ja asettui Fenkku Klenkun viereen istumaan.

"No niin, jatkamme siis esittelykierrosta", lausui Luca Lemminkäinen ja kääntyi Fenkku Klenkun puoleen merkiksi että olisi hänen vuoronsa esitellä ominaisuuksiaan muille.

Fenkku Klenkku nousi makuulta pystyyn ja asettui keskemmäksi rinkiä ja alkoi Jaska Juujuu apunaan esitellä mielistelytaktiikkaansa kierien selällään maassa tassut kohti taivasta ja häntäänsä iloisesti vispaten samalla jakaen pieniä ystävällisiä kielen lipaisuja Jaska Juujuulle. Sitten hän sanoi: "Minä olen meistä ehdottomasti paras keikistelijä. Kuka pystyy vastustamaan minun mielistelytaktiikkaani?" "Minä!" kiljui Jaska Juujuu koska alkoi jo vähän väsymään Fenkku Klenkun jatkuviin rapsuttelupyyntöihin. Näin ollen Jaska Juujuu hyppäsi pois Fenkku Klenkun massun päältä ja oli siirtymäisillään takaisin omalle paikalleen. Silloin Fenkku Klenkku nousi pystyasentoon, otti kasvoilleen surullisen ilmeen ja alkoi vaivalloisesti klenkata edes takaisin samalla puuskuttaen raskaasti. Jaska Juujuuta alkoi hävettämään hänen oma pikkumaisuutensa kun toinenhan oli selvästi kamalan kipeä ja vaivainen ja hän heltyi jäämään Fenkku Klenkun vierelle. Fenkku Klenkku katsoi merkitsevästi muita ja sanoi: "Kuten näette niin salainen aseeni toimii kerta toisensa jälkeen. Jos ei riitä se että kerään niin paljon hellyyspisteitä, että vastapuoli unohtaa katalat aikeensa niin sitten pistän koko arsenaalin likoon ja riisun vastapuolen aseista keräämällä valtavasti säälipisteitä ja samalla esitellen itseni aivan totaalisen vaarattomaksi raukaksi." Fenkku Klenkku lopetti samalla klenkkaamisensa ja taputteli Jaska Juujuuta päähän käpälällään koska tämä oli esiintynyt apurina juuri niinkuin pitikin. Tyytyväisenä Fenkku Klenkku asettui takaisin paikoilleen.

"Kiitos Fenkku Klenkku. Olet kyllä taitava", sanoi Luca Lemminkäinen kääntyen seuraavaksi Risse Lipsiksen puoleen. "Olisitko sinä seuraava esiintyjä?" hän kysyi pikkumieheltä.

Risse Lipsis osoitti käpälällään kohti taivasta ja henkäisi kauhistuneena. Kaikkien katseet kääntyivät ylöspäin ja samalla Risse Lipsis katosi näkyvistä toisten selkien taakse ilmestyen yhtäkkiä esiin toisella puolen rinkiä Ljuba Justiinan niskan päältä antaen tämän poskille jatkuvia märkiä suudelmia puolelta toiselle niin että Ljuba Justiina joutui täysin häkellyksiin. Niin nopeasti kaikki oli tapahtunut ettei kukaan ollut ehtinyt reagoida ennenkuin Ljuballa oli jo posket aivan litimärkinä Risse Lipsiksen suudelmista ja häntä alkoi kummallisesti ramaisemaan jatkuva poskiensa lipittäminen. Hänestä tuntui että hän oli vaipumaisillaan transsiin kun hänen viereltään Dore Donkkaaja alkoi tokenemaan hämmästyksestään ja häntä rupesi jo pikkuisen kiukuttamaan Risse Lipsiksen jatkuvat huomionosoitukset Ljuba Justiinalle. Dore Donkkaajan piti juuri sanoa pari painavaa sanaa Risse Lipsikselle kun tämä olikin jo kadonnut ja näkyi istuvan taas omalla paikallaan myhäillen tyytyväisenä koko alempi hammaskalusto ulostyöntyneenä. Risse Lipsis sanoi sitten: "Tarvitseeko minun edes sanoin kuvailla taitojani teille. Eiköhän tuo näytös puhunut puolestaan jo riittävästi. Minähän olen siis kielinero!"

Ympärillä olijat nyökyttelivät tahdissa ja mumisivat hyväksyvästi. Nuusku Nummentyttö yritti kaikkensa pidätelläkseen esille kuplivaa naurukohtausta. Oli tuo esiintyminen ollut niin koomisen näköistä hänen silmissään ja Ljuba Justiinan lasimainen ilme kun silmänvalkuaiset vain vilkkuivat oli jo melkein liikaa tälle ilopillerille.

Luca Lemminkäinen oli ajatellut antaa seuraavan vuoron siskolleen mutta vilkaisu tämän sen hetkiseen olotilaan osoitti että olisi parempi jos joku muu esiintyisi häntä ennen. Dore Donkkaajan ynseä ilme vaikutti juuri oikeanlaiselta hänen tehtäväänsä ajatellen mutta Luca Lemminkäinen päätteli että tämä saattaisi ottaa Risse Lipsiksen esittelykohteekseen ja kääntyi siksi Aki Armas Ainokaisen puoleen.

Aki Armas nousi ryhdikkäänä seisomaan ja esitteli itsensä koko komeudessaan. Sitten hän alkoi puhumaan: "Minä olen tämän ryhmän tiedusteluvastaava, nelleroitten salainen agentti 013 ja nimeni on Ainokainen...Aki Armas Ainokainen. Minä tulen luomaan joka maan kolkkaan tiedostoverkoston ja keräämään salaisia raportteja kustakin paikasta, jotta tiedetään missä ja milloin tapahtuu jotain normaalista poikkeavaa. Olen urhea ja komea, joten kykenen hurmaamaan nelleron kuin nelleron omaan palvelukseeni. Vai mitäs sanotte tytöt?" Aki Armas loi merkityksellisen katseen ympärilleen toisessa suupielessään pienoinen hymy vireillen ja oli tyytyväinen huomatessaan tyttö nelleroiden ihailevat katseet, jonka jälkeen hän asettui kyljelleen nojaten puolihuolimattomasti käpäläänsä samalla kun hän toinen kulmakarva hieman kohollaan tutkaili toisen käpälänsä kynsien puhtautta.

Tällä aikaa oli jo Ljuba Justiinakin ehtinyt toeta transsimaisesta tilastaan ja täten hänelle luovutettiin nyt vuorostaan estraadi. Hän nousikin pystyyn suoraselkäisenä, nosti korvansa hörölleen ja päänsä pystyyn ja asetti häntänsä kiekuraksi selkänsä päälle ennenkuin aloitti puheensa. Sitten hän avasi komean äänensä Dore Donkkaajan ihailevan katseen edessä. "Minä olen paitsi puheenjohtajamme sisko myös vastuullinen Dore Donkkaajan toiminnasta, koska minä parhaiten pystyn tämän voimapesän pitää aisoissa. Olen niinikään kuuluvan ja tomeran puhetyylini vuoksi tämän ryhmän käskyjen jakaja ja näin ollen lähimmät yhteistyökumppanini ovatkin Ortsi Oivaltaja ja Muska Muskeli. Lisäksi häntäni toimii signaalin antajana silloin kun pitää olla aivan hiljaista." Demonstroidakseen Ljuba Justiina suoristi kippurahäntänsä ja antoi sen taas asettua kippuraan muutamia kertoja tasaisessa tahdissa, jonka jälkeen hän palasi takaisin paikoilleen.

"Siten olemmekin melkein kaikki jo esitelleet omat erikoistaitomme", lausui Luca Lemminkäinen kun sivusta kuului kimeä huudahdus. "Minä täällä! Minä en ole saanut vielä esiintyä!" kimitti pikkuinen Jaska Juujuu Jalkapätkä ja lyllersi pikkuisilla jaloillaan kasvoillaan harmistunut ilme Luca Lemminkäisen eteen. "Tiedän että olen pieni mutta ei minua voi noin vaan sivuuttaa! Kyllä minunkin pitää saada esiintyä, jottas tiedätte", Jaska Juujuu kiljui niin kimeällä äänellä että toisten korvat menivät lukkoon ja he pitelivät tassujaan korviensa päällä tuskainen ilme kasvoillaan. Jaska Juujuun piti juuri jatkaa kirkumistaan kun Luca Lemminkäinen vaiensi hänet asettamalla tassunsa Jaska Juujuun suun eteen sanoen: "Kyllä me uskotaan rakas ystävä. Me uskotaan ihan varmasti että sinä jos joku pystyt tainnuttamaan kenet tahansa tuolla äänelläsi mutta ole kiltti ja älä enää kilju kun se sattuu niin vietävästi korviimme."

Luca kääntyi nyt hätäisesti Dore Donkkaajan puoleen ja pyysi tätäkin vielä kertomaan itsestään ryhmälle jos kykenisi ollenkaan toimimaan korviensa soidessa Jaska Juujuun äänitehosteiden johdosta. Koska Dore Donkkaaja edelleen piteli korviaan piti Luca Lemminkäisen mennä häntä hieman tökkäisemään merkiksi siitä että vuoro olisi nyt hänellä.

Dore Donkkaaja nostikin koko ruumiinmassansa pystyyn hatarin tassuin samalla kun Jaska Juujuu lyllersi hänen ohitseen omaa paikkaansa kohti. Jaska Juujuu aukaisi suunsa juuri ohittaessaan Dore Donkkaajan, joka voihkaisi ja meinasi lyhistyä maahan taas. Viekas virne naamallaan Jaska Juujuu sulkikin suunsa uudestaan ja jatkoi omalle paikalleen.

Ljuba Justiina töytäisi Dore Donkkaajaa kylkeen, jotta tämä ryhdistyisi ja se saikin isoon voimapesään sen verran puhtia, että tämä suoristi itsensä leveään haara-asentoon antaen jokaisen lihaksensa värähdellä ja alkoi puhumaan. "Minua vahvempaa nelleroa ei toista löydy. Pelkän voimani ansiosta pystyn pitämään kenet tahansa aloillaan istumalla tämän päällä." Tällöin hän loi uhkaavan katseen kohti Risse Lipsistä, joka käpertyi hieman lähemmäksi veljensä Ortsi Oivaltajan kainaloon. "Olen kuitenkin pohjimmiltani kiltti ja hyväluonteinen, joten en aio käyttää voimiani väärin perustein", hän sanoi etsien Ljuba Justiinalta hyväksyvää katsetta. "Minulle on kerrottu, että olen oikein taitava oppilas etsintäharjoitteluissa, joten uskon että minulla on paljonkin annettavaa ryhmämme toimintaa silmällä pitäen." Tämän sanottuaan hän meni nojaamaan Ljuba Justiinan kylkeen lempeä ilme jykevällä naamallaan.

Täten oli saatu koko kolmetoistapäisen ryhmän esittelykierros päätökseen ja taivaskin alkoi jo hämärtymään joten päätettiin että olisi iltuuspalan aika, jonka jälkeen asetuttaisiin yöppöpuulle. Luca Lemminkäinen kaivoi viittansa taskuista kullekkin nellerolle oman lihariisipötkylänsä, jotka oli ennen matkan alkua poiminnut yhdessä ahkeran Nuusku Nummentytön kanssa Honkakodon laitamilla kasvavista lihariisipensaista.

Ennen ruokailua oli Rilla Ripeäkintun välttämättä päästävä vielä juoksentelemaan ja kohta olikin taas sekalainen karvakansa vilistelemässä edes takaisin pitkin juoksurataa mutta Rilla Ripeäkinttua ei kukaan saanut kiinni ennenkuin Frodo Friskis sai tämän pysähtymään piiritysliikkeillänsä. Nyt pääsivät nellerot vihdoinkin iltuuspalalleen jonka jälkeen he kaikki käpertyivät pitkin juhlamontun laitamia unten maille.